Historian kenttäkurssi Pietarissa

JOHDANTO

Historian opetuksessa - erityisesti yliopistossa - lähdetään aivan liian harvoin laitoksen seinien ulkopuolelle. Opetus tapahtuu hyvin pitkälti luento- ja seminaarisaleissa, vaikka välillä voisi tehdä ihan hyvää katsoa seinien ulkopuolelle ja viedä opetus sinne missä tapahtuu ja missä on lähdeaineistoa.

Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitos on jo pidempään viritellyt yhteistyöstä pietarilaisen Higher School of Economicsin eli HSE:n - tuttavallisemmin Vyshkan - kanssa. Reilu vuosi sitten lähdimme hakemaan rahaa yhteistä Pietarissa järjesttävää viikon mittaista kurssia varten. Hakemukseen käytetty aika palkittiin, ja syksyllä kurssia ryhdyttiin puuhaamaan ihan tosissaan.

Kurssin ytimessä oli historian tulkinnallinen luonne. Tavoitteena oli tarkastella miten eri kohteita, asioita ja ilmiöitä on käsitelty eri aikoina ja millaisia narratiiveja niiden ympärille on rakennettu. Suomen ja Venäjän tapauksessa löytyy huomattava määrä aihepiirejä, joista maiden välillä on keskenään hyvinkin ristiriitaisia tulkintoja, jotka ovat vaikeasti sovitettavissa yhteen. Tältä pohjalta koko kurssia lähdettiin rakentamaan.

Cimon myöntämän FIRST-rahoituksen turvin pystyimme hyvällä suunnittelulla valitsemaan matkalle mukaan yhteensä 25 suomalaista historianopiskelijaa. 15 näistä osallistui suorittu kurssia historian oppiaineeseen, ja 10 oli suorittamassa opetusharjoittelua. Pietarin päässä kurssille osallistui 20 HSE:n opiskelijaa "Public history" maisteriohjelmasta. Meiltä matkaan lähti 2 opettajaa, HSE:ssa mukana oli 2 opettajaa. Lisäksi valmisteluihin osallistui useita muita ihmisiä kummankin yliopiston hallinnosta.

Opiskelijoiden valinta tapahtui sähköisellä ilmoittautumisella. Mahdollisiin kysymyksiin vastaamiseksi ennen ilmoittautumisen alkua järjestettiin tiedotustilaisuus, jossa kerrottiin kurssin luonteesta, vaatimuksista ja vastailtiin kysymyksiin. Ilmoittautuminen avautui eräänä keskiviikkona aamuna kello 8:00. Kurssin osallistujamäärä tuli täyteen 6 sekunnissa, mikä lienee laitoksen uusi ennätys. 12 sekunnin kohdalla varapaikatkin olivat jo kaikki menneet.

Ennen varsinaista matkaa opiskelijat jaettiin 3-4 hengen ryhmiin, joista kullekin jaettiin teema, johon heidän tuli perehtyä ennen matkaa, jota tarkasteltaisiin matkan aikana, ja josta he tulisivat lopuksi kirjoittamaan esseemuotoisen tutkielman. Tehtävänä oli perehtyä näistä teemoista tehtyihin erilaisiin tulkintoihin, sekä niitä ympäröivään historiakulttuuriin ja -politiikkaan. Teemat olivat Smolnyn Instituutti, suomalainen Pietari, Viipuri, ja Pietarhovi. Kaikki nämä kohteet olivat sellaisia, että niihin paneuduttiin myös matkan aikana. Ideana oli tarkastella vaikuttaisiko kohteeseen perehtyminen kentällä opiskelijoiden tulkintoihin ja oppimiseen, ja mitä he mahdollisesti saisivat tällä tavoin irti eri kohteista.

Opiskelijaryhmät kirjoittavat omista teemoistaan kukin yhden blogitekstin, jossa he käsittelevät omaa teemaansa ja siihen liittyviä tulkintoja, paikan päällä tekemiään havaintoja, sekä yleisesti ajatuksiaan tällaisesta työskentelymuodosta.

Opettajaopiskelijoiden kokemuksista vierailusta ja opettamisesta venäläiskoulu 204:ssa tulee lisäksi oma erillinen tekstinsä. 

Kirjoitan itse vielä erillisen tekstin yhteistyöstä HSE:n kanssa, sekä kurssiin liittyneestä puolen päivän mittaisesta ryhmätyöosiosta HSE:n opiskelijoiden kanssa.