Historian kenttäkurssi Pietarissa III - PIETARHOVI

Katariina Saarinen, Annina Pihlajamäki, Joona Lehto ja Jan-Peter Gustafsson

Pietarhovi

Pietarhovin sisäänkäynti

Pietarin matkamme viidentenä päivänä pääsimme tutustumaan Pietarhoviin, kuninkaallisten hulppeaan kesäasuntoon, johon ryhmämme oli tutustunut jo etukäteen sen historian ja siitä tehtyjen tulkintojen kautta.

Berlitzin Pietari-matkaoppaan mukaan Pietarhovin vierailija kokee rakennusten ja puistojen henkeäsalpaavan kauneuden ja restauroijien hämmästyttävän kädenjäljen. Käytyämme paikan päällä voi todeta, että kuvaus ei ole lainkaan liioittelua. Pietarhovista löytyi joukko toinen toistaan upeampia saleja, jotka toden totta lähes salpasivat hengen upeilla yksityiskohdillaan. Pietarhovissa pientä ahdistuneisuuta aiheutti kovin pienet huoneet, joihin härmäläinen heinäsirkkaparvi ahtautui kahdessa osassa, mutta siltikin saimme aikaan hälyttimien laukeamisen, kun jonkun takapuoli osui naruihin, jotka suojasivat arvokkaita hovin esineitä. Ainoat huonot puolet Pietarhovin vierailussa olivat ne seikat, että upeaksi kuvattu puisto ja suihkulähteet eivät maaliskuun harmaudessa (toisaalta Pietarhovin rakennus korostui näissä sääolosuhteissa kirkkaana kaiken harmaan ja ankean miljöön keskeltä) päässeet oikeuksiinsa sekä se, että vapaa kiertäminen Pietarhovissa oli täysi mahdottomuus: “It should be you follow me, not the other way around!”, sanoi oppaamme venäläisesti korostaen ja pieni närkästys äänessään.Kuten jotkut ryhmäläisistämme totesivat, oli oikeastaan hyvä, että Pietarhovissa ei sisällä saanut ottaa kuvia. Näin ei vahingossakaan keskittynyt kännykkään tai kuvien ottamiseen, vaan pystyi käyttämään kaiken ajan yksityiskohtien ihailemiseen.

Pietarhoviin, kuten muihinkin käyntikohteisiin, tutustuminen oli helpompaa ja antoisampaa, kun niistä oli lukenut etukäteen. Vierailut olivat kiinnostavampia ja erilaisiin yksityiskohtiin osasi kiinnittää paremmin huomiota, kun paikkojen historia oli jo jonkin verran tuttua. Paikan päällä historia oli suorastaan käsin kosketeltavissa. Pietarhovin historiaan tutustumisessa auttoivat myös mainiot matkaoppaamme. Heidän avullaan vierailijan oli mahdollista kuvitella kuninkaallisten todellista elämää heidän kesäasunnollaan. Pietarhovi sisälsikin paljon hienoja ja mielenkiintoisia yksityiskohtia, joihin asiaan perehtymättömänä ei tulisi ehkä kiinnitettyä huomiota. Mieleemme jäivät esimerkiksi oikoreitit tyttö- ja poikaystävien huoneisiin, sekä lukemattomat määrät muotokuvia eri ihmisistä.

Pietarhovin upea puisto ja suihkulähteet
eivät valitettavasti näin alkukeväästä
päässet oikeuksiinsa.

Tulkinnat

Kun etukäteen tutustuimme Pietarhovista tehtyihin tulkintoihin, huomiomme kiinnittyi kuninkaallisen ajan korostamiseen. Toisaalta myös Pietarhovin tuhosta toisen maailmansodan aikaan oli paljon mainintoja erilaisissa lähteissä, erityisesti neuvostoajalta peräisin olevissa matkaoppaissa, joissa tuhoja ja sodan jälkeistä restaurointia kuvailtiin hyvin monipuolisesti. Hovissa vieraillessamme pystyimme palaamaan ajatuksissamme tsaarien aikaan, mutta toisaalta hovin esittelyssä heijastuivat Neuvostoliiton aikana tehdyt valtaisat palatsin korjaustyöt. Entisöinnit ja korjaukset pystyi usein selkeästi erottamaan, mikä saattaa joitain autenttisuuden metsästäjiä ahdistaa, mutta toisaalta ne juuri kertovat parhaiten siitä, miten ison ja haastavan työn entisöijät ovat tehneet. Oppaamme kertoikin, että monet hovin arvokkaimmat esineet olivat pelastuneet, kun ne oli sodan ajaksi viety turvaan Siperiaan. Pietarhovin historiassa yhdistyvätkin sekä tsaarien ajan loisto, että nousu toisen maailmansodan tuhoista massiivisen jälleenrakennuksen myötä.

Kaiken kaikkiaan Pietarin matka oli unohtumaton kokemus. Pietarissa kaupunkina olisi varmasti riittänyt nähtävää vielä toisellekin viikolle, mutta matkamme jälkeen pystyimme varmasti kaikki toteamaan, että näimme ja koimme viikkomme aikana Pietarissa enemmän kuin monet useamman vierailun aikana yhteensä. Vierailut yliopistolla ja kanssakäyminen ”tavallisten” pietarilaisten kanssa antoivat myös tietoa muustakin kuin normaalille turistille näyttäytyvästä Pietarista ja Venäjästä ylipäätään. Voimmekin suositella vastaavia matkoja tai esimerkiksi vaihtoa Pietarissa, jos haluat päästä syvempään käsitykseen venäläisestä ja pietarilaisesta kulttuurista. Pietari on myös nykyiseltä hintatasoltaan hyvin opiskelijaystävällinen. Ruoka, juoma, liikkuminen julkisilla ja museoiden pääsymaksut ovat kaikki halpoja (joihinkin museoihin pääsi jopa ilmaiseksi opiskelijakorttia vilauttamalla). Myös baareja ja klubeja löytyy, joissa voi huurteisen tuopin (tai vodka paukun) avulla huuhtoa kadulta kertyneet pölyt pois kurkusta ja rentoutua pitkien kävelyiden ja metrolla ajon jälkeen.